Generating File...

Close

Action

Close
Olviretki Schleusingenissä: näytelmäteksti Perusnäkymä Käsikirjoitusnäkymä about Esipuhe Näytelmätekstin toimitusperiaatteet Kommentaariviitteiden toimitusperiaatteet Olviretken tausta (Jyrki Nummi) Näytelmän julkaisuhistoria (Sakari Katajamäki) Olviretki Schleusingenissä - näytelmällinen osotelma (Jyrki Nummi) G. W. F. Hegelin vaikutuksesta 1800-luvun Suomessa (Oiva Kuisma) Näyttämöiden Olviretki (Pentti Paavolainen) Käyttöohje Appendices Näytelmän tekstiin tehdyt muutokset Näytelmän käsikirjoituksen tekstikerrostumat Näytelmän laitokset ja käännökset Sanomalehtiuutinen Schleusingenista 16.7.1866 Lähteet Authors Feedback

Esipuhe

Olviretki Schleusingenissä on Aleksis Kiven (1834–1872) monipuolisen draamatuotannon joukossa ainoa farssi ja suomalaisen sotilasfarssin alkusolu, josta myöhempi kirjallisuus ja elokuva ovat ammentaneet aihelmia, henkilöhahmoja ja episodeja. Teos eroaa huomattavasti Kiven muista komedioista. Se on kirjoitettu teatteriin, näyttämöllä esitettäväksi, ja sen juuret ulottuvat kreikkalaisen komedian alkuperäisimpiin rituaalisiin muotoihin, joita hallitsivat ilveily, eroottiset kielileikit ja poliittinen maailma. Klassisen komedian henkevät dialogit, hienovaraiset luonteet ja mutkikas juoni korvautuvat Olviretkessä humalahuumorilla, metelöivällä koheltamisella ja teatteritempuilla. Näytelmä pilkkaa sotilassäätyä, akateemista retoriikkaa ja saksalaista filosofiaa sekä viittaa arvoituksellisesti ajan akateemisiin auktoriteetteihin, jotka on puettu sotilaallisen komeisiin rooliasuihin.

Nyt julkaistava digitaalinen editio Kiven sotilasfarssista pohjautuu vuonna 2018 ilmestyneeseen Olviretki-näytelmän kriittiseen editioon (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1440), joka on osa SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä toimitettavia Aleksis Kivi -editioita. Vertaisarvioidun sarjan aiempia teoksia ovat Nummisuutarit (2010, digitaalisena editiona 2011), Kirjeet (2012), Kullervo (2014, digitaalisena editiona 2021), Kiven pienoiskomedioiden editio (2015), Karkurit (2017, digitaalisena editiona 2022), Canzio (2019) ja Yö ja päivä, Lea, Alma ja Margareta (2019) sekä digitaaliset editiot Leasta (2020), Yöstä ja päivästä (2021) ja Leosta ja Liinasta (2022).

Edition ovat toimittaneet professori Jyrki Nummi (päätoimittaja, Helsingin yliopisto), erityisasiantuntija Petri Lauerma (Kotimaisten kielten keskus), professori emeritus Juhani Niemi (Tampereen yliopisto) ja dosentti Pentti Paavolainen (Helsingin yliopisto) sekä Edithin toimituspäällikkö Sakari Katajamäki, tutkija Ossi Kokko (k. 2019) ja tutkija Kirsi-Maria Nummila. Olviretken näytelmätekstin ja kommentaarien toimittamisesta on ensisijaisesti vastannut Kokko. Artikkelien ja liitteiden kirjoittajat on ilmoitettu tekstien alussa; muilta osin edition osiot ovat teoksen toimittajien laatimia.

Painettuun editioon pohjautuvien kommentaarien toimittamisesta ja TEI-koodauksesta on vastannut Nummila. Muilta osin painetun edition tekstien toimittamisesta digitaalista editiota varten ovat vastanneet Nummila ja Katajamäki. Julkaisun on rakentanut eXist-db-alustalle TEI Publisher -sovellusta käyttäen SKS:n ohjelmistokehittäjä Maria Niku. Ulkoasultaan editio noudattaa väljästi Nummisuutarien digitaalista editiota (SKS 2011), jonka graafisesta suunnittelusta on vastannut Ville Hirvonen / Digination Oy.

Edithin tutkimusavustajina editiohankkeeseen ovat osallistuneet Camilla Aaltonen, Heidi Castrén, Elisa Dammert, Jenni Heikkinen, Anni Karvinen, Okko Katajamäki, Elina Kela, Henna Keränen, Anni Kohvakka, Henri Korko, Ronjaruut Koskinen, Petri Kärkkäinen, Paavo Manninen, Jenna Mäkelä, Anu Nissinen, Sakari Soukka, Anni Teppo ja Frida Wikblad. Tiedonhaussa ovat ystävällisesti auttaneet muun muassa Raine Ampuja, Ansprechstelle für militärhistorischen Rat am ZMSBw (Angelika Nawroth), Jussi-Pekka Aukia, Bayerisches Hauptstaatarchiv – Kriegsarchiv, Bertram Kleis, Die Staatlichen Archive Bayerns, Zentrum für Populäre Kultur und Musik (Universität Freiburg) sekä Zentrum Militärmusik der Bundeswehr (Manfred Heidler, Thomas Klinkhammer).

Hanketta ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö.


Helsingissä 15. joulukuuta 2023

Jyrki Nummi

Sakari Katajamäki

Petri Lauerma

Juhani Niemi

Kirsi-Maria Nummila

Pentti Paavolainen

Edith - suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot Saavutettavuus