Edition käyttöohjeet
Lisenssi ja viittausohjeet
Näytelmän lukuteksti ja kommentaarit ovat vapaasti ladattavissa ja edelleen muokattavissa Creative Commons -lisenssillä CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi).
Edition faksimilekuvat on alun perin digitoitu verkkojulkaisuun Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa. (Ilkka Välimäki, päätoimitus; Eeva-Liisa Haanpää; Satu Heikkinen; Irma-Riitta Järvinen; Sakari Katajamäki; Klaus Krohn ja Tarja Soiniola). Helsinki: SKS 2007. URL: http://nebu.finlit.fi/kivi/
Koko editioon viitataan muodossa:
Kivi, Aleksis, Olviretki Schleusingenissä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Kirsi-Maria Nummila ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1490. Helsinki: SKS 2023. Saatavissa: https://kivi.finlit.fi/olviretki URN:NBN:fi-fe20231130150429 (Viitattu 15.12.2023.)
Artikkeleihin viitattaessa noudatetaan seuraavaa mallia:
Nummi, Jyrki (2023). Olviretken tausta. Teoksessa: Kivi, Aleksis, Olviretki Schleusingenissä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Kirsi-Maria Nummila ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1490. Helsinki: SKS 2023. Saatavissa: https://kivi.finlit.fi/olviretki URN:NBN:fi-fe20231130150429 (Viitattu 15.12.2023.)
Selaintuki
Verkkojulkaisu toimii parhaiten Chrome- ja Firefox-selaimilla. Microsoft Edge- ja Internet Explorer -selainten käyttöä ei suositella.
Näytelmäteksti-sivun perusnäkymä
Yläpalkin kohdasta ”Olviretki: näytelmäteksti” avautuu vaihtoehtoina Perusnäkymä, joka keskittyy näytelmän toimitettuun lukutekstiin ja siihen tehtyihin kommentaareihin, sekä Käsikirjoitusnäkymä, joka antaa tietoa Olviretki Schleusingenissä -käsikirjoituksen tekstikerrostumista.
Perusnäkymässä on kaksi palstaa: vasemmalla on toimitettu näytelmäteksti ja oikealla siihen liittyvät kommentaarit. Oikeanpuoleiseen palstaan saa vaihdettua faksimilenäkymän Olviretken käsikirjoituksesta. Palstoja voi lisätä sivun oikeasta yläkulmassa (Lisää palsta) ja palstoja voi poistaa niiden oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista. Toimitetun näytelmätekstin palsta on jaettu sivuihin osien mukaan. Sivulta toiselle pääsee siirtymään yläreunassa näkyvillä nuolinäppäimillä.
Palstojen päällä vasemmassa reunassa ”Näkymävaihtoehdot”-painike avaa pudotusvalikon, josta lukutekstiin saa näkyville lisäelementtejä.
Valikon kohdasta Muutokset saa näkyviin kohdat, joissa Olviretken käsikirjoituksen viimeisen tekstikerrostuman tekstiä on muutettu edition toimitettuun näytelmätekstiin. Muutetut kohdat näkyvät näytelmätekstissä vihreällä taustavärillä korostettuina, ja kun kohdistimen vie maalatun sanan päälle, käsikirjoituksen viimeisen tekstikerrostuman muoto tulee näkyviin tekstin päälle avautuvassa tekstiruudussa. Näytelmäkäsikirjoituksen tulkinnanvaraiset yhdysmerkkitapaukset ilmoitetaan tekstiruuduissa siten, että käsikirjoituksessa oleva rivinvaihto on merkitty pystyviivalla ( | ).
Kohdasta Kommentit saa näkyviin asteriskeilla ( * ) ja oranssilla alleviivauksella merkityt kohdat, joihin on liitetty kommentaareja. Kun kohdistimen vie asteriskin päälle, kommentti avautuu näkyviin näytelmätekstin päälle. Lukutekstipalsta ja Kommentaarit-luettelo on linkitetty toisiinsa siten, että lukutekstissä alleviivauksella merkittyä kohtaa klikkaamalla luettelon kommentit siirtyvät vastaavalle kohdalle ja aktivoitu kommentti korostuu oranssilla taustavärillä. Kun jonkin kommentin aktivoi luettelosta, lukuteksti siirtyy kommenttia vastaavalle kohdalle ja kommentoitu alue korostuu oranssilla taustavärillä.
Käsikirjoituksen sivunumerot saa näkyviin sinisellä fontilla muodossa |Käsikirjoitus: s. 75| . Digitaalisen edition sivunumeroissa, jotka näkyvät vihreällä fontilla, käytetään merkintätapaa |2018: s. 180|, jonka sivunumerot viittaavat vuonna 2018 julkaistuun painettuun editioon.
”Näkymävaihtoehdot”-painikkeen oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta ”Lataa XML/TEI” voi ladata näytelmän lukutekstin ja kommentaarit sekä näytelmäkäsikirjoituksen transkription XML-rakenteisina (Extensible Markup Language) tiedostoina, jotka noudattavat TEI P5 -standardia (Text Encoding Initiative, Proposal 5). TEI:n periaatteisiin voi tutustua osoitteessa https://tei-c.org/.
Edition käytössä suositellaan käyttämään selaimessa koko ruudun näyttötilaa (F11), koska silloin edition teksteille ja kuville jää tarvittava tila. Näyttötilasta voi poistua painamalla uudelleen F11.
Näytelmäteksti-sivun käsikirjoitusnäkymä
Yläpalkin kohdasta ”Olviretki: näytelmäteksti” avautuu vaihtoehtoina Perusnäkymä, joka keskittyy näytelmän toimitettuun lukutekstiin ja siihen tehtyihin kommentaareihin, sekä Käsikirjoitusnäkymä, joka antaa tietoa Olviretki Schleusingenissä -käsikirjoituksen tekstikerrostumista.
Käsikirjoitukseen tehdyt lisäykset on merkitty punaisten nuolten ( 🠺 ja 🠸 ) väliin sinisellä taustavärillä. Poistot ovat keltaisella taustalla punaisten puolikkaiden hakasulkeiden ( ⸢ ja ⸣ ) välissä. Yhden tekstikappaleen kokoisten tai sitä laajempien lisäysten merkitsemiseen on käytetty sinitaustaisia kolmioita (► ◄ ). Laajoja poistoja on sen sijaan merkitty keltataustaisilla sulkeilla ( ❬❬ ❭❭).
Tekstikerrostumia koskevien merkintöjen ensisijaisena tehtävänä on osoittaa tekstikerrostumien välisiä eroja eikä niinkään ilmoittaa, millä kirjoitusteknisillä tavoilla kirjailija on tekstiä muuttanut, esimerkiksi onko jokin lisäys tehty käsikirjoituksen marginaaliin vai rivien väliin. Näitä tietoja on kuitenkin koodattu editiosta ladattavaan käsikirjoituskatkelman TEI-tiedostoon.
Käsikirjoituksen kohdat, joissa on kuluma tai reikä tai joissa kirjoitus on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa, on merkitty tyhjillä kulmasulkeilla < >. Merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, joissa asiayhteys tukisi jotakin yksittäistä tulkintaa.
Tekstikohtien paikantamista voi helpottaa lisäämällä ylälaidan valikosta käsikirjoitusnäkymään käsikirjoituksen ja digitaalisen edition sivunumerot.
Käsikirjoitusnäkymän ohella käsikirjoituksen tekstikerrostumia voi tarkastella taulukkomuodossa liitteestä ”Näytelmän käsikirjoituksen tekstikerrostumat”.
Hakuohjeet
Sivun oikeassa yläkulmassa on hakutoiminto, joka kattaa edition näytelmätekstin ja kommentaarit sekä artikkelit. Hauissa voi käyttää seuraavanlaisia hakulausekkeita:
| merkkijono | perushaku, palauttaa täsmälleen haetun merkkijonon |
|---|---|
| merkkijono* | hakutulokset alkavat haetulla merkkijonolla |
| *merkkijono | hakutulokset päättyvät haettuun merkkijonoon |
| merkkijono*merkkijono | hakutulokset alkavat ja päättyvät haetuilla merkkijonoilla |
| merkkijono~ | sumea haku |
| merkk?jono | yksi merkkijonon merkki voi olla mikä tahansa |
| merkkijono merkkijono | jokin haetuista merkkijonoista esiintyy hakutuloksessa |
| "merkkijono merkkijono" | täsmälleen haettu fraasi |
| merkkijono OR merkkijono | hakutulokset, joissa esiintyy jokin haetuista merkkijonoista |
| merkkijono AND merkkijono | hakutulokset, joissa esiintyvät kaikki haetut merkkijonot |
Esimerkiksi asteriskin ( * ) avulla voi tehdä tarkkoja hakuja. Hakulausekkeella olv* löytyvät muun muassa tapaukset olvella, olven, olvipa, olvikannua, olvilekkeriä ja olvituoppia ja hakulausekkeella tyttö* tapaukset tyttö, tyttöä, tyttös, tyttösein ja tyttörääsyn.
Hakulausekkeella *tyt* saa osumiksi esimerkiksi sanat tyttö, tytärtä, tyttölunttu, tytönheitukka ja tarjoilijatyttö. Sumeita hakuja voi tehdä lisäämällä haetun merkkijonon perään tilde-merkin (~). Esimerkiksi hakulausekkeella olut~ edition teksteistä löytyvät muun muassa tapaukset olvi, oltta, olet ja ovat. Samalla hakutulos kertoo, ettei tekstissä esiinny nykysuomen muotoa olut.
Yhdistelmähakuja voi muodostaa myös ryhmittelemällä yhteen kuuluvia hakuelementtejä kaarisulkeiden avulla. Esimerkiksi haku (*toik* AND *kannu*) OR *tuop* kohdistuu edition tekstikohtiin, joissa esiintyvät merkkijonot *toik* ja *kannu* tai merkkijono *tuop*. Tällä haulla näytelmätekstistä löytyvät muun muassa tapaukset olvikannu, olvitoikka, olvituoppi, kannut, krouvitoikalla, toikkanne, tuoppi ja tuopillisen.
Seuraavat merkit tulkitaan haun syntaksissa erikoismerkeiksi: + - & | ! ( ) { } [ ] ^ " ~ * ? : \ /. Nämä aiheuttavat haun epäonnistumisen. Tämän voi kiertää ympäröimällä erikoismerkkejä sisältävän merkkijonon lainausmerkkeihin. Esimerkiksi (Avoin ilman lainausmerkkejä ei tuota tulosta, kun taas "(Avoin" toimii.
Hakutulokset ryhmitellään sen mukaan, ovatko ne Olviretken näytelmätekstin perusnäkymästä tai käsikirjoitusnäkymästä, näytelmään tehdyistä kommentaareista vaiko edition artikkeleista. Kussakin tuloksessa on haettu merkkijono korostettuna keskellä sekä kontekstina tietty määrä merkkejä ennen ja jälkeen. Korostettua kohtaa klikkaamalla pääsee tekstiin, jossa tulokset näkyvät keltaisella maalattuina.
Mikäli haettu merkkijono sisältää pisteen, haku tokenisoi eli erottaa merkkijonon osat pisteen molemmin puolin. Tällöin osat näkyvät tuloksissa omilla riveillään.
Editiossa käytetyt erikoismerkit ja lyhenteet
Erikoismerkit
| (– –) | Osoittaa, että siteeratusta tekstistä on jätetty jotakin pois. Kommentaariviitteiden kohdetta osoittavissa kursivoiduissa lemmoissa lyhennys merkitään ilman sulkeita. |
| < > | Ilmaisee alkuperäistekstin sellaisia kohtia, joissa on kuluma tai reikä tai joissa kirjoitus on niin epäselvää, että se ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa. |
| / | Osoittaa säejakoa siteeratussa säemuotoisessa tekstissä. |
| | | Osoittaa rivinvaihtoa sanan sisässä sekä kirjailijan muokkaaman tekstikohdan edessä. |
| || | Erottaa saman tekstikohdan tekstikerrostumat toisistaan. Esimerkiksi merkintä tyhmänä || tyhmä tarkoittaa, että tekstissä on alun perin ollut ilmaus ”tyhmä”, joka on muutettu muotoon ”tyhmänä”. ||-merkin oikealla puolella on siis vanhempi tekstikerrostuma. |
| ~ | Osoittaa tekstikriittisissä taulukoissa, että kyseinen tekstikohta on identtinen vertailukohtana olevan tekstin kanssa. Esimerkiksi merkintä on. ~ mun tarkoittaa, että tekstissä on lukenut ”on mun”, mutta mun-sana on sittemmin poistettu. Välimerkkimuutosten yhteydessä merkintä sitten? ~, tarkoittaa, että alkuperäistekstissä lukee ”sitten,”, mutta pilkku on muutettu kysymysmerkiksi. Näissä tapauksissa ~-merkki ei siis sisällä sanan jälkeistä välimerkkiä. |
| ^ | Ilmaisee tekstikriittisissä taulukoissa välimerkin puuttumista vertaillusta tekstikohdasta. Esimerkiksi merkintä hyvää. ~^ osoittaa, että vertailukohtana olevasta tekstistä puuttuu piste, muutoin tekstit ovat identtisiä. Merkintää on käytetty ainoastaan välimerkkeihin liittyvien erojen ilmaisemiseen. Tapauksissa, joissa lemman lopussa oleva välimerkki ei liity muutokseen, sitä ei kuvata alkuperäistekstin puolella. Esimerkiksi merkintä päivä! ~ (miksi osoittaa, että alun perin teksti on ollut muodossa ”päivä! (miksi”, mutta ”(miksi” on sittemmin poistettu. |
| 🠺 tekstiä 🠸 | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kohtia, joihin kirjailija on tehnyt lisäyksen. |
| ⸢ tekstiä ⸣ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kohtia, joihin kirjailija on tehnyt poiston. |
| (► tekstiä ◄ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kirjailijan tekemiä yhden tekstikappaleen kokoisia tai sitä laajempia lisäyksiä. |
| ❬❬ tekstiä ❭❭ | Osoittaa näytelmätekstin käsikirjoitusnäkymässä kirjailijan tekemiä yhden tekstikappaleen kokoisia tai sitä laajempia poistoja. |
Lyhenteet ja tekstikriittiset selitykset
| po. | Pitää olla; osoittaa tavoitellun muodon kirjoitusvirheiden selityksissä. |
| s.v. | Sub voce (lat ’sanan alla’); viittaa tiettyyn hakusanaan aakkostetussa hakuteoksessa. |
| vanh. | Vanhentunut; jo käytöstä poistunut sanan muoto. |
| vrt. | Vertaa; ilmaisee kommentaarissa tekstikohdan mahdollisen lähteen. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole esittää, että kyseinen lähde olisi ainoa mahdollinen tai että kirjailija olisi suoraan poiminut ilmaisun käyttöönsä kyseisestä lähteestä. |
| vs. | Versus (lat ’vastaan’); osoittaa asioiden vastakohtaisuutta tai vastakkainasettelua. |
| [lisäys] | Osoittaa, että kyseinen tekstikohta on kirjailijan käsikirjoitukseen tekemä lisäys. |
| [lisäys; poist.] | Osoittaa, että kyseinen tekstikohta on kirjailijan tekemä lisäys, jonka hän on sen jälkeen poistanut. |
| [puuttuu] | Osoittaa, että käsikirjoituksesta puuttuu sellaista tekstiä, jota on lisätty näytelmän toimitettuun tekstiin. |
Kielilyhenteet
| murt. | murteellinen (ei yleisessä käytössä 1800-luvun kirjakielessä) |
| ita | italia |
| kr | kreikka |
| lat | latina |
| ra | ranska |
| ru | ruotsi |
| sa | saksa |
| sm-ru | suomenruotsalaiset murteet |
| ve | venäjä |
Lähteiden lyhenteet
Raamatun kirjojen lyhenteet| Ap. t. | Apostolien teot |
| Ef. | Kirje efesolaisille |
| Hes. | Hesekielin kirja |
| Ilm. | Johanneksen ilmestys |
| Jes. | Jesajan kirja |
| Joh. | Evankeliumi Johanneksen mukaan |
| Kol. | Kirje kolossalaisille |
| Luuk. | Evankeliumi Luukkaan mukaan |
| Mark. | Evankeliumi Markuksen mukaan |
| Matt. | Evankeliumi Matteuksen mukaan |
| 1. Moos. | Ensimmäinen Mooseksen kirja |
| 2. Moos. | Toinen Mooseksen kirja |
| 3. Moos. | Kolmas Mooseksen kirja |
| 4. Moos. | Neljäs Mooseksen kirja |
| 5. Moos. | Viides Mooseksen kirja |
| 1. Piet. | Ensimmäinen Pietarin kirje |
| 2. Piet. | Toinen Pietarin kirje |
| Room. | Kirje roomalaisille |
| Saarn. | Saarnaajan kirja |
| Sak. | Sakarian kirja |
| 1. Sam. | Ensimmäinen Samuelin kirja |
| 1. Tim. | Ensimmäinen kirje Timoteukselle |
| 2. Tim. | Toinen kirje Timoteukselle |
| Tit. | Kirje Titukselle |
| Anon. | Anonyymi kirjoittaja, lähde julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. |
| SKVR | Suomen Kansan Vanhat Runot (1908–1948, 1995) |
| WK | Suomalainen Wirsi-Kirja, siihen sopiwain Kappalein kanssa (1701/1841) |
Edition käyttöä tukeva painettu editio
Digitaalisen edition rinnalla voi käyttää painettua editiota:
Aleksis Kivi, Olviretki Schleusingenissä. Näytelmällinen osotelma neljässä osassa. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Pentti Paavolainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1440. Helsinki: SKS 2018.
